#Venäjä’n #Putin’in ja #Kiina’n #JinPing’in #bromance

Venäjän presidentti #VladimirPutin ja Kiinan presidentti #XiJinping allekirjoittivat yhteisen julkilausuman 21. maaliskuuta, jossa korostettiin kahden maan välisen kumppanuuden ja strategisen yhteistyön syventämistä. Julkilausumassa painotettiin, että Venäjän ja Kiinan suhteet ovat kattavat, strategiset ja “historian korkeimmalla tasolla”.

Institute for the Study of War (#ISW) on kuitenkin todennut viimeisimmässä raportissaan, että Putinin ja Xin antamat sitoumukset olivat “huomattavan epäsuhtaisia”. Raportin mukaan Xi ylisti Putinia ja vahvisti Kiinan kantaa Ukrainan sodan poliittiseen ratkaisuun, mutta ei kuitenkaan mennyt paljon pidemmälle kuin tarjoamalla näitä mitättömiä lausuntoja. Putin sen sijaan ilmoitti useista toimenpiteistä, jotka viestivät Venäjän jatkuvasta suuntautumisesta Kiinaan ja riippuvuudesta Kiinasta energia- ja taloussektoreilla. ISW:n mukaan nämä toimenpiteet vaikuttavat hyvin yksipuolisilta verrattuna Xin suhteellisen mitäänsanomattomiin sitoumuksiin.

Xi ei myöskään ilmaissut aikomuksestaan tukea Venäjän sotaa #Ukrainassa epämääräisten diplomaattisten sanojen lisäksi – mikä on todennäköisesti askel alaspäin verrattuna siihen, mitä Putin toivoi saavuttavansa neuvotteluissa. ISW arvioi, että Putin ei todennäköisesti ole onnistunut varmistamaan täsmälleen sellaista kumppanuutta, jota hän tarvitsee ja haluaa ja Xi todennäköisesti lähtee #Moskovasta saatuaan yksipuolisemmat takeet kuin Putin aikoi heidän olevan.

Tämä tapaaminen osoittaa kuitenkin Venäjän ja Kiinan välisen suhteen edelleen vahvistuvan. Vaikka Putinin ja Xin antamat sitoumukset eivät olleet yhtä vahvoja, Venäjän ja Kiinan suhteet ovat edelleen strategisia ja tulevat todennäköisesti vaikuttamaan globaaleihin poliittisiin ja taloudellisiin tapahtumiin. Tulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, miten nämä kaksi maata pystyvät jatkamaan kumppanuuttaan ja strategista yhteistyötään, kun kansainväliset paineet ja haasteet jatkavat kasvuaan.

Samana hetkenä tapahtunutta: #Japani kunnioitti #Ukraina’n #Buchan #verilöylyn uhreja kun #Kiina veljeili #sotarikollisen kanssa

Japanin pääministeri Fumio Kishida vieraili Ukrainassa tiistaina ja tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin Butšan kaupungissa. Kishidan vierailu oli symbolinen ele Japanin solidaarisuudesta Ukrainan kanssa Venäjän hyökkäyksen aikana.

Butšan kaupunki on tullut symboliksi Venäjän häikäilemättömille toimille Ukrainassa. Venäjän hyökkäyksen aikana kaupungin kirkko kärsi merkittäviä vaurioita, ja lukuisia siviilejä menetti henkensä. Kishida laski kukkia kirkon edustalle ja kunnioitti edesmenneiden muistoa.

Kishida ilmaisi järkytyksensä tekojen raakuudesta.

Japani ja Kiina ovat kaksi maailman suurinta taloutta ja historiallisesti tärkeitä valtioita Aasiassa. Nämä maat ovat jakaneet vuosisatoja kestäneen kulttuuri- ja kauppasuhteen, mutta niiden välillä on myös ollut vakavia poliittisia jännitteitä. Venäjä puolestaan on valtio, jolla on pitkät perinteet sekä Kiinan että Japanin kanssa käytävässä kaupassa ja diplomatian historiassa.

Japani ja Kiina ovat olleet läheisessä yhteydessä jo varhaisista ajoista lähtien. Heidän väliset kauppasuhteet ovat olleet keskeisiä jo ennen 1800-luvun länsimaista vaikutusta, ja vaikka länsimaat saivatkin vaikutusvaltaa näihin valtioihin, Japani ja Kiina ovat jatkaneet yhteistyötään. Tällä hetkellä Japani on Kiinan neljänneksi suurin kauppakumppani ja molemmat maat ovat keskeisiä jäseniä alueen taloudellisissa ja poliittisissa järjestöissä, kuten #ASEAN:issa ja #APEC:issa.

Kuitenkin Japanin ja Kiinan väliset poliittiset jännitteet ovat olleet vakavia. Historialliset kiistat ovat johtaneet diplomaattisiin ja taloudellisiin jännitteisiin, kuten Kiinan kansantasavallan ja Japanin väliseen kiistaan ​​#Senkaku / #Diaoyu -saarista. Tämä on johtanut poliittisiin jännitteisiin, jotka ovat vaikuttaneet maiden välisiin kauppasuhteisiin ja taloudelliseen yhteistyöhön.

Venäjä on ollut tärkeässä asemassa sekä Kiinan että Japanin kaupassa ja diplomaattisissa suhteissa. Venäjän vaikutus on ollut erityisen merkittävä Kiinan taloudellisessa kehityksessä, kun se on toiminut merkittävänä energiantuottajana Kiinalle. Venäjä on myös ollut tärkeä kumppani Japanin kanssa kaupassa, erityisesti öljy- ja kaasutoimituksissa. Venäjä on myös ollut osallisena Itä-Aasian alueen diplomaattisissa ponnisteluissa, jotta alueen konflikteja voitaisiin ratkaista.

Venäjä on käyttänyt hyväksi Japanin ja Kiinan välisiä jännitteitä, joita on käytetty oman geopoliittisen vaikutusvallan vahvistamiseksi alueella. Venäjä on yrittänyt vahvistaa suhteitaan kumpaankin maahan, jotta se voisi edistää taloudellisia ja poliittisia etujaan.

#Kiina toimittanut tappaja-drooneja #Venäjä’lle

Uutinen Kiinan toimittamasta droonien erästä Venäjälle herättää huolta länsimaiden keskuudessa, sillä droneja voidaan käyttää sotilastarkoituksiin Ukrainan sodassa ja muilla lueilla joissa Venäjä käy sotaa.. Vaikka länsimaat ovat asettaneet pakotteita teknologian viennille Venäjälle, droonien myynti epävirallisten kanavien ja liittoutuneiden maiden kautta tekee virallisten myyntilukujen seuraamisesta haastavaa. Esimerkiksi #Turkki välittää tappavaa kalustoa Venäjälle Kiinasta.

Kiinan drone-teollisuus on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja sen droneja myydään ympäri maailmaa. Autel on yksi Kiinan johtavista drone-valmistajista, ja sen droneja myydään myös länsimaissa. Autelin droneja on käytetty muun muassa rakennusalan tarkastuksissa ja pelastusoperaatioissa.

William A. Reinschin mukaan dronejen vienninvalvonta on haastavaa, sillä saman mallin droneja voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Dronejen käyttö Ukrainassa tiedustelutarkoituksiin on vain yksi esimerkki siitä, kuinka dronejen käyttötarkoitukset voivat muuttua helposti.

Länsimaat ovat asettaneet pakotteita Venäjälle sen toiminnan vuoksi Ukrainassa. Eurooppa-neuvoston ilmoitus uusista pakotepaketeista helmikuussa 2023 viittaa siihen, että länsimaat haluavat rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia hankkia teknologiaa, jota voidaan käyttää sotilastarkoituksiin. Droonien myynti Kiinasta Venäjälle osoittaa kuitenkin sen, että länsimaiden asettamat pakotteet eivät aina ole tehokkaita.

Kiinan kasvava drone-teollisuus herättää myös huolta yksityisyyden suojasta. Droneja voidaan käyttää esimerkiksi henkilöiden tarkkailuun tai valvonnan lisäämiseen. Kiinan drone-teollisuuden nopea kasvu ja sen dronejen myynti ympäri maailmaa merkitsevät, että droonien käytön eettisiin kysymyksiin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan toimittama drone-erä Venäjälle herättää huolta länsimaissa, sillä droneja voidaan käyttää #sotilastarkoituksiin ja niiden myynti Venäjälle tekee teknologian vienninvalvonnasta haastavaa. Dronejen käyttöön liittyy myös eettisiä kysymyksiä, jotka on otettava huomioon drone-teollisuuden kasvun myötä.