Miksi #Rauhanmarssit ja #RauhaaVaativatMielenosoitukset ovat #Venäjä’n propagandaa näin myöhäisessä vaiheessa #sota’a?

Dove as a symbol of peace on Ukraine flag. End of War and attacks of Russia

Rauhanmarssit ja mielenosoitukset ovat olleet pitkään yksi keskeisimmistä tavoista ilmaista poliittista mielipidettä ja vaatia #rauha’a #maailma’ssa. Vaikka nämä mielenosoitukset voivat olla osoitus #demokratia’n voimasta ja kansalaisten aktiivisuudesta, on tärkeää tunnistaa, että Venäjän hallitus on käyttänyt tätä liikettä häikäilemättömästi hyväkseen omien tavoitteidensa edistämiseksi.

Venäjän #valtionjohto on käyttänyt erilaisia keinoja vaikuttaa länsimaiden mielipiteisiin, ja yksi niistä on #disinformaatio. Venäjä on systemaattisesti käyttänyt disinformaatiota hämärtääkseen #totuutta ja vääristääkseen länsimaiden käsityksiä Venäjästä ja sen toimista. Tämä strategia on osa Venäjän #hybridisota’a, jossa käytetään monenlaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Rauhanmarssit ja rauhaa vaativat mielenosoitukset ovat suosittuja Venäjän disinformaation kohteita, koska ne tarjoavat mahdollisuuden käyttää hyväksi ihmisten aitoa halua rauhaan ja vakautta maailmassa. Venäjä voi käyttää näitä mielenosoituksia hyödykseen manipuloimalla tai ohjaamalla mielenosoittajien vaatimuksia ja antamalla heille vaikutelman, että Venäjä on rauhaa rakastava maa, joka vastustaa sotaa ja aggressiota.

Venäjä on käyttänyt tätä strategiaa esimerkiksi Ukrainan sodan aikana. Venäjä on jatkuvasti väittänyt, että se ei ole sekaantunut Ukrainan asioihin, vaikka todellisuudessa se on lietsonut #konflikti’a ja tukenut kapinallisia Itä-Ukrainassa. Venäjä on myös käyttänyt rauhanmarssit ja mielenosoitukset hyödykseen vääristääkseen totuutta Ukrainan kriisistä ja lisätäkseen Venäjän kannatusta länsimaissa.

Lisäksi Venäjä hyötyy rauhanmarssien ja rauhaa vaativien mielenosoitusten aiheuttamasta erimielisyydestä länsimaissa. Kun länsimaat ovat keskenään erimielisiä, Venäjä voi hyötyä siitä ja edistää omia etujaan. Venäjä voi myös käyttää tätä erimielisyyttä heikentääkseen länsimaiden demokratiaa tukemalla esimerkiksi #VenäjämielisiäPuolueita – kuten #VKK

#EUneuvosto korotti #Ukraina’n #sotilasapurahasto’n kattoa kahdella miljardilla eurolla.

“#EuroopanRauhanrahasto’sta on tullut olennainen osa #EU:n tukea rauhan ja turvallisuuden vahvistamiselle kaikkialla #maailma’ssa”, sanoi EU:n ulkoasiainpäällikkö #JosepBorrell.

#MaailmanLaajuinenRuokaKriisi

african kids eating some sorghum porridge, village in botswana

Suomessa #ruokakriisi nähdään usein lähinnä ruoan hintojen nousuna, mutta todellisuudessa ruokakriisi on monille ihmisille ympäri maailmaa paljon vakavampi ongelma. Afrikassa ja monissa muissa maissa #aliravitsemus ja #nälänhätä ovat lisääntyneet viime vuosina huolestuttavasti.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö #FAO:n mukaan yli 765 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta nälästä. Tämä on kasvava trendi, sillä aliravitsemuksen määrä on noussut 8 prosentista 9,3 prosenttiin vuonna 2020 ja edelleen 9,8 prosenttiin vuonna 2021. Tämä kehitys on erittäin huolestuttava, sillä #nälkä ja #köyhyys olivat aiemmin vähenemässä.

#Ukraina’n #sota on lisännyt ruoan, #lannoitteiden ja #energia’n hintoja, mikä on vaikuttanut #ruoantuotanto’on Euroopassa ja Afrikassa. Nämä maat ovat jo kamppailleet aliravitsemuksen ja nälänhädän kanssa, ja Ukrainan sodan aiheuttamat katkokset #vilja’n toimituksissa ovat vain kurjistaneet tilannetta entisestään.

Lisäksi #pandemia, paikalliset #konfliktit ja #ilmastonmuutos’ksen aiheuttamat haasteet ovat hankaloittaneet #ruoantuotantoa ympäri maailmaa. Pienten maatalousyrittäjien on vaikea sopeutua muutoksiin, ja he tarvitsevat apua selviytyäkseen.

On tärkeää ymmärtää, että #ruokakriisi on monimutkainen ongelma, joka vaatii monia ratkaisuja. On tarpeen tukea paikallisia maatalousyrittäjiä, kehittää kestävämpiä viljelymenetelmiä, torjua ilmastonmuutosta ja auttaa konfliktien uhreja. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä ponnisteluja nälänhädän lopettamiseksi.

Suomen kaltaiset vauraat maat voivat auttaa esimerkiksi kehitysapuna, joka tukee ruoantuotantoa ja kestävää kehitystä eri puolilla maailmaa. Meidän on tunnustettava, että ruoka on perusoikeus, joka kuuluu kaikille, ja että meillä on vastuu auttaa niitä, joilla ei ole riittävästi ruokaa.